Kun hyökkääjän apuna on tekoäly: näin kyberhyökkäykset yleistyvät ja kovenevat Suomessa 2026

Suomalaiset ovat pitkään voineet luottaa yhteen erikoiseen suojamuuriin: omaan kieleen. Kömpelösti käännetyt huijausviestit oli helppo tunnistaa, koska hyökkääjät eivät osanneet suomea. Nyt tuo suoja on murtumassa. Kuten alan asiantuntija on todennut, tekoäly kirjoittaa jo parempaa suomea kuin moni suomalainen, ja se muuttaa pelin sääntöjä perusteellisesti.

Tässä jutussa käymme rauhallisesti läpi, miten tekoälyavusteiset kyberhyökkäykset yleistyvät Suomessa, mitä asiantuntijat asiasta sanovat ja miten maa niihin vastaa. Nojaudumme läpi tekstin julkaistuihin raportteihin ja uutisiin, emmekä lisää mukaan mitään sellaista, mikä ei niistä löydy.

Uhka on muuttunut

Muutoksen ytimessä on kielimuurin murtuminen. Raporttien mukaan tutkija Mikko Hyppönen on huomauttanut, että tekoäly kirjoittaa parempaa suomea kuin useimmat suomalaiset, mikä romuttaa vanhan oletuksen kielen suojaavasta voimasta. Hänen mukaansa hyökkääjät käyttävät tekoälyä haittaohjelmien koodaamiseen, kampanjoiden hallintaan, kohdentamiseen ja kalasteluviestien laatimiseen.

Samaa viestiä toistaa myös viranomainen. Raporttien mukaan Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Anssi Kärkkäinen on todennut, että tekoäly tekee hyökkäyksistä helpompia, halvempia ja vakuuttavampia, erityisesti kalastelun ja tekeytymisen osalta. Lisäksi se auttaa hyökkääjiä löytämään haavoittuvuuksia nopeammin ja automatisoimaan itse hyökkäyksiä.

Numerot kertovat karua kieltä

Myös luvut heijastavat tätä muutosta. Raporttien mukaan tietoturvayhtiö Check Point Software Technologies kertoi heinäkuussa 2026, että suomalaisiin kohdistuneet kyberhyökkäykset olivat lisääntyneet 35 prosenttia edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna. Kasvu on nopeaa, eikä se toistaiseksi näytä hidastumisen merkkejä.

Kaikki mittarit eivät kuitenkaan osoita samaan suuntaan. Raporttien mukaan Kyberturvallisuuskeskus kirjasi vuoden 2026 ensimmäisten viiden kuukauden aikana seitsemän vakavaa kyberhäiriötä, kun niitä oli sekä vuonna 2025 että 2024 peräti kahdeksantoista. Vakavien häiriöiden määrä on siis laskenut, vaikka hyökkäysten kokonaismäärä ja kekseliäisyys ovat kasvussa.

Mihin hyökkäykset kohdistuvat

Millaisia hyökkäykset sitten ovat? Raporttien mukaan yleisimpiä ovat tietojenkalastelu, kiristyshaittaohjelmat, tilien kaappaukset ja toimitusketjuihin kohdistuvat hyökkäykset. Eniten iskuja kohdistui kesäkuussa 2026 koulutus- ja tutkimusalaan, julkishallintoon sekä televiestintään, eli aloihin, joilla on paljon arvokasta tietoa suojattavana.

Suomi vastaa

Suomi ei kuitenkaan ole aseeton tämän edessä. Raporttien mukaan helsinkiläinen kyberturvayhtiö WithSecure laati yhdessä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sekä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa raportin tekoälyavusteisten kyberhyökkäysten uhkasta. Kyse on juuri sellaisesta yhteistyöstä, jota nopeasti muuttuva uhkakuva nykyään vaatii.

Yhtiö on myös kehittänyt määrätietoisesti omaa osaamistaan. Raporttien mukaan WithSecure toi vuonna 2026 markkinoille niin sanotun Pre-Zero-Day-suojauksen ja sai tunnustusta nousemalla eurooppalaiseksi johtajaksi alan Cyberhive Matrix 2026 -vertailussa. Puolustuksessa hyödynnetään muun muassa parvitekoälyä ja usean agentin menetelmiä.

Kun puolustaja käyttää samaa asetta

Tässä piileekin koko tilanteen kaksiteräisyys. Sama tekoäly, joka tehostaa hyökkäyksiä, vahvistaa myös puolustusta: se nopeuttaa poikkeamien havaitsemista ja automatisoi torjuntaa. Käynnissä on eräänlainen varustelukilpailu, jossa kumpikin osapuoli ottaa käyttöön saman työkalun ja pyrkii käyttämään sitä toista nopeammin ja taitavammin.

Mitä tämä tarkoittaa tavalliselle käyttäjälle

Tavalliselle käyttäjälle muutos tarkoittaa ennen kaikkea yhtä asiaa: vanhoihin varoitusmerkkeihin ei voi enää luottaa. Kömpelö kieli ei enää paljasta huijausta, joten tilalle tarvitaan tervettä epäluuloa, viestien varmistamista toista kautta ja monivaiheista tunnistautumista aina, kun se suinkin on mahdollista.

Organisaatioille viesti on samankaltainen mutta laajempi. Koska hyökkäykset kohdistuvat erityisesti koulutukseen, julkishallintoon ja televiestintään, pelkkä tekninen suojaus ei enää riitä. Tarvitaan ihmisten osaamista, selkeitä toimintatapoja ja teknologiaa, jotka toimivat saumattomasti yhteen niin arjessa kuin vakavissa häiriötilanteissa.

Loppujen lopuksi tekoäly ei ole keksinyt kokonaan uusia rikoksia, vaan tehnyt vanhoista nopeampia, halvempia ja vakuuttavampia. Suomi vastaa haasteeseen omilla vahvuuksillaan, osaavilla yrityksillä ja viranomaisten tiiviillä yhteistyöllä. Uusi suojamuuri ei kuitenkaan ole enää kieli, vaan yhdistelmä tervettä epäluuloa ja hyvää tekniikkaa.