Suomi kiihdyttää kvanttiloikkaansa: IQM toimittaa 300 kubitin kvanttitietokoneen

Olen seurannut teknologia-alaa vuosia, ja olen oppinut suhtautumaan suuriin lupauksiin terveellä varauksella. Silti Suomen kvanttilaskennan edistysaskeleet vuonna 2026 vaikuttavat aidosti merkittäviltä. Kyse ei ole yksittäisestä näyttävästä laitteesta, vaan pitkäjänteisestä rakennustyöstä, joka nostaa maan Euroopan kvanttiteknologian eturiviin. Juuri tämä johdonmukaisuus tekee kehityksestä minusta kiinnostavamman kuin mikään yksittäinen otsikko.

Kohti 300:aa kubittia

Konkreettisin harppaus liittyy laskentatehoon. Kvanttitietokoneita valmistava IQM toimittaa Suomeen huippuluokan 300 kubitin suprajohtavan kvanttitietokoneen vuoden 2027 loppuun mennessä, ja 150 kubitin versio on määrä saada käyttöön jo vuoden 2026 puolivälissä. Kolmensadan kubitin järjestelmä rakentuu kahden 150 kubitin kvanttisuorittimen varaan, mikä kuvastaa hyvin sitä, kuinka nopeasti mittakaava on nyt kasvamassa.

Virheenkorjaus on avainasemassa

Laitteen tarkoitus on kuitenkin muutakin kuin pelkkä kubittien lukumäärä. Uusi kvanttitietokone on suunniteltu erityisesti kvanttivirheenkorjauksen kokeisiin, jotka ovat välttämätön askel kohti vikasietoista kvanttilaskentaa. Juuri virheiden hallinta on ollut alan suurimpia esteitä, sillä kvanttitilat ovat äärimmäisen herkkiä häiriöille. Tämä painotus osoittaa, että tavoitteena on kestävä ja käyttökelpoinen teknologia, ei pelkkä ennätyslukema.

Julkinen tuki ja avoin käyttö

Kehitystä ei tehdä tyhjiössä. VTT on saanut kvanttitietokoneen kehittämiseen 70 miljoonan euron erityisavustuksen, mikä kertoo julkisen sektorin vahvasta sitoutumisesta hankkeeseen. Osana kokonaisuutta laskenta-aikaa jaetaan sekä yrityksille että yliopistoille, jolloin teknologia ei jää vain harvojen ulottuville. Näin pyritään varmistamaan, että investointi hyödyttää laajasti suomalaista tutkimusta ja elinkeinoelämää.

Osaksi suurteholaskentaa

Kvanttitietokoneet liitetään osaksi Suomen suurteholaskennan infrastruktuuria, mikä mahdollistaa niin sanotun hybridilaskennan, jossa perinteinen ja kvanttilaskenta täydentävät toisiaan. Tie tähän pisteeseen on ollut vaiheittainen: IQM on aiemmin toimittanut VTT:lle 5, 20 ja 50 kubitin kvanttitietokoneet, joista viimeksi mainittu oli ensimmäinen Euroopassa kehitetty laatuaan. Askelmerkit ovat siis olleet selkeät ja johdonmukaiset.

Oma maltillinen arvioni

En silti anna innostuksen viedä mukanaan. Kvanttilaskenta on yhä varhaisessa vaiheessa, ja monet käytännön sovellukset ovat vielä vuosien päässä. Kubittien lukumäärä yksin ei ratkaise mitään, jos virheenkorjaus ei toimi luotettavasti. Silti Suomen valitsema linja, jossa yhdistyvät kunnianhimo, virheenkorjauksen painotus ja avoin käyttö, vaikuttaa minusta harkitulta ja realistiselta tavalta rakentaa kestävää kvanttiosaamista.