Aino VirtanenVIEW PROFILE →
Kvanttihyppy pohjolasta: näin suomalainen IQM nostaa maan kvanttilaskennan maailman kärkeen
Espoolainen IQM rakentaa Suomeen maailman huippuluokan kvanttitietokoneita. Vuoden 2026 puolivälin 150 kubitin kone ja vuoden 2027 lopun 300 kubitin jättiläinen nostavat Suomen kvanttilaskennan aivan eturintamaan.
Suomi tunnetaan peleistään, metsistään ja mobiiliteknologiastaan, mutta hiljaa maahan on kasvamassa aivan uudenlainen huippuosaamisen ala: kvanttilaskenta. Sen keskiössä on espoolainen yritys IQM, joka rakentaa suprajohtavia kvanttitietokoneita ja on nostamassa Suomen tällä kentällä Euroopan, jopa koko maailman, ehdottomaan kärkeen.
150 kubitista 300 kubittiin
Kehitys etenee suurin harppauksin. Yhdessä tutkimuskeskus VTT:n kanssa IQM:n on määrä toimittaa Suomeen 150 kubitin suprajohtava kvanttitietokone vuoden 2026 puolivälissä ja peräti 300 kubitin kone vuoden 2027 loppuun mennessä. Kubittien määrä on kvanttilaskennassa keskeinen mittari: mitä enemmän niitä on, sitä monimutkaisempia ongelmia kone voi teoriassa ratkaista.
Julkista rahaa ja valtava tavoite
Panostus ei todellakaan ole vaatimaton. VTT sai valtiolta noin 70 miljoonan euron erityisrahoituksen kvanttitietokoneen kehittämiseen, ja laskenta-aikaa jaetaan sekä yrityksille että yliopistoille. IQM itse on kerännyt satoja miljoonia euroja rahoitusta, ja yhtiön kunnianhimoinen tiekartta tähtää jopa miljoonan kubitin kvanttitietokoneisiin ensi vuosikymmenen alkupuolella.
Miksi kvanttilaskennalla on väliä
Mutta miksi tästä kaikesta kannattaa innostua? Tavallinen tietokone käsittelee tietoa nollina ja ykkösinä, kun taas kvanttitietokone hyödyntää kvanttimekaniikan erikoisia ilmiöitä ja voi tutkia valtavaa määrää vaihtoehtoja rinnakkain. Se voisi mullistaa esimerkiksi uusien lääkkeiden ja materiaalien suunnittelun, monimutkaisen logistiikan optimoinnin sekä tekoälyn kehittämisen.
Vielä alkumetreillä
Kaikesta hehkutuksesta huolimatta kvanttilaskenta on yhä hyvin varhaisessa vaiheessa. Nykyiset koneet ovat äärimmäisen herkkiä häiriöille ja virheille, ja aidosti mullistavat sovellukset ovat todennäköisesti vielä vuosien päässä. Kyse on pikemminkin pitkän aikavälin maratonista kuin pikamatkasta, ja kilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan jättiläisten kanssa on kovaa.
Silti Suomen asema on varsin huomionarvoinen. Pieni maa on onnistunut ottamaan paikan aivan kvanttilaskennan eturintamassa, ja IQM:n kaltaiset yritykset osoittavat, että huippuosaaminen ei ole kiinni maan koosta vaan kyvystä keskittyä olennaiseen. Jos lupaus lunastuu, kvanttitietokone voi hyvinkin olla Suomen seuraava suuri teknologinen käyntikortti maailmalle.
