Suomi opettaa tekoälyn puhumaan Eurooppaa: Poro, Viking ja avoin kielimallien vallankumous

Tekoälyn suurten kielimallien maailmaa hallitsevat tällä hetkellä ennen kaikkea amerikkalaiset ja kiinalaiset teknologiajätit, joiden mallit on rakennettu ensisijaisesti englannin kielen ehdoilla. Tämän valtavirran ulkopuolella Suomessa tehdään kuitenkin hiljaa mutta määrätietoisesti työtä, jonka tavoitteena on varmistaa, että myös suomen kaltaiset pienemmät eurooppalaiset kielet pääsevät mukaan tekoälyn eturintamaan.

Poro tuo suomen kielen eturintamaan

Tämän suomalaisen pyrkimyksen keulakuvana toimii Poro, joka on tekoäly-yhtiö Silo AI:n ja Turun yliopiston TurkuNLP-tutkimusryhmän yhdessä kehittämä avoin kielimalli. Poro on suunniteltu erityisesti suomen ja englannin kielille sekä ohjelmointikoodille, ja se edustaa merkittävää askelta kohti eurooppalaista, avoimeen lähdekoodiin perustuvaa tekoälyä, joka ei ole riippuvainen ulkomaisista jäteistä.

Poron kehityksen ytimessä on nerokas ratkaisu yhteen tekoälyn suurimmista haasteista. Suomen kaltaisille niin sanotuille vähäresurssisille kielille on vaikea kouluttaa tehokkaita malleja, koska laadukasta harjoitusdataa on yksinkertaisesti vähemmän tarjolla. Poro ratkaisee tämän hyödyntämällä ristikielistä koulutusmenetelmää, jossa malli oppii runsasresurssisista kielistä kuten englannista.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että malli pystyy siirtämään englannin kielen valtavasta datamäärästä oppimaansa osaamista myös suomen kielen käsittelyyn. Näin voidaan rakentaa suorituskykyinen suomen kielen malli, vaikka pelkkää suomenkielistä aineistoa ei olisikaan saatavilla samassa mittakaavassa kuin maailman valtakielillä. Tämä on merkittävä läpimurto kielellisen tasa-arvon kannalta.

Viking laajentaa työn Pohjoismaihin

Poron menestyksen jälkeen Silo AI on laajentanut kunnianhimoaan koko Pohjolan kattavaksi julkaisemalla Viking-nimisen mallien perheen. Nämä avoimen lähdekoodin kielimallit on optimoitu tanskan, suomen, norjan, islannin ja ruotsin kielille, eivätkä ne tingi lainkaan englannin kielen tai ohjelmointikoodin suorituskyvystä, mikä tekee niistä poikkeuksellisen monipuolisia työkaluja.

Viking-mallit ovat saatavilla kolmessa eri koossa, jotka ovat 7, 13 ja 33 miljardia parametria. Ne on koulutettu valtavalla, biljoonan tekstiyksikön aineistolla, joka kattaa englannin, kaikki pohjoismaiset kielet sekä useita eri ohjelmointikieliä. Mallit on julkaistu avoimella Apache 2.0 -lisenssillä, mikä mahdollistaa niiden vapaan käytön niin akateemisessa tutkimuksessa kuin teollisuudessakin.

LUMI, eurooppalaisen tekoälyn moottori

Nämä kunnianhimoiset mallit eivät syntyisi ilman valtavaa laskentatehoa, ja juuri tässä Suomella on tarjota ainutlaatuinen valttikortti. Sekä Poro että Viking on koulutettu LUMI-supertietokoneella, joka sijaitsee Kajaanissa ja on Euroopan nopein supertietokone. Se on eurooppalaisen digitaalisen omavaraisuuden konkreettinen symboli aivan Suomen sydämessä.

LUMI:n tekninen suorituskyky on huikea ja mahdollistaa maailmanluokan tekoälytutkimuksen. Kielimallien kouluttamisessa on hyödynnetty jopa yli tuhatta tehokasta AMD:n valmistamaa MI250X-grafiikkasuoritinta. Tämä osoittaa, että Suomella ei ole tarjota pelkästään osaamista ja tutkijoita, vaan myös se raskas fyysinen infrastruktuuri, jota huippuluokan tekoälyn rakentaminen väistämättä vaatii.

Se, että Euroopan nopein supertietokone sijaitsee juuri Suomessa, ei ole sattumaa vaan seurausta pitkäjänteisestä panostuksesta. Viileä ilmasto ja runsas puhtaan energian saatavuus tekevät maasta ihanteellisen paikan energiaa ahnaasti kuluttaville laskentakeskuksille. Näin luonnonolot ja teknologinen osaaminen yhdistyvät suomalaisen tekoälymenestyksen taustalla ainutlaatuisella tavalla.

Katse kohti OpenEuroLLM:ää

Työ ei suinkaan pysähdy tähän, vaan suomalaisvetoinen ponnistus jatkuu entistä laajempana eurooppalaisena yhteistyönä. OpenEuroLLM-niminen konsortio, johon kuuluvat Silo AI:n ja TurkuNLP:n lisäksi AMD sekä useita eurooppalaisia yliopistoja, valmistautuu viemään Poron aloittaman työn kokonaan uudelle tasolle koko mantereen mittakaavassa.

Tämän yhteenliittymän on määrä julkaista uusi 8 miljardin parametrin malli jo ensi kesänä vuonna 2026, ja tätä seuraavat myöhemmin vielä suuremmat mallit. Hanketta rahoitetaan Euroopan unionin varoin ja sen laskentateho tulee eurooppalaisesta EuroHPC-verkostosta, mikä alleviivaa pyrkimystä rakentaa aidosti eurooppalaista ja omavaraista tekoälyä.

Kaiken kaikkiaan Suomi on ottanut itselleen roolin, joka on huomattavasti maan kokoa suurempi. Rakentamalla avoimia kielimalleja ja tarjoamalla niille maailmanluokan laskentaympäristön Suomi ei ainoastaan varmista oman kielensä tulevaisuutta tekoälyn aikakaudella, vaan toimii myös koko Euroopan digitaalisen itsenäisyyden yhtenä tärkeimmistä rakentajista ja suunnannäyttäjistä.