Suomi rakentaa sotilaallista tekoälyä: näin NestAI ja Nokia haastavat riippuvuuden ulkomaista

Kun puhutaan suomalaisesta teknologiasta, mieleen tulevat useimmiten pelit, mobiiliverkot tai vaikkapa terveyssormukset. Nyt maan teknologiakenttään on kuitenkin noussut aivan uudenlainen ja monella tapaa arkaluontoinen ala, joka heijastaa suoraan aikamme kiristynyttä turvallisuustilannetta, nimittäin sotilaallinen tekoäly ja sen ympärille rakentuva kotimainen osaaminen.

Sadan miljoonan panostus

Tämän kehityksen keulakuvaksi on noussut espoolainen yritys nimeltä NestAI, joka on onnistunut keräämään huomattavan määrän pääomaa kunnianhimoiseen tavoitteeseensa. Yhtiö sai peräti 100 miljoonan euron strategisen sijoituksen, ja sen takana seisovat kaksi merkittävää suomalaista toimijaa, teknologiajätti Nokia sekä valtio-omisteinen pääomasijoittaja Tesi.

Rahoituksen julkistamisen näyttämö oli sekin symbolisesti merkittävä, sillä uutinen paljastettiin Helsingissä järjestetyssä arvostetussa Slush 2025 -teknologiatapahtumassa. Näin suuri panostus juuri puolustussektorille kertoo omaa kieltään siitä, kuinka vakavasti pääoma ja teollisuus suhtautuvat tähän uuteen kasvualaan Suomessa.

Fyysistä tekoälyä taistelukentälle

Mutta mitä NestAI oikeastaan rakentaa? Yhtiö kehittää seuraavan sukupolven tekoälyjärjestelmiä, jotka on suunniteltu ohjaamaan miehittämättömiä ajoneuvoja, autonomisia operaatioita sekä dataan pohjautuvia johtamisjärjestelmiä. Käyttökohteet ulottuvat logistiikasta ja tarkastuksista aina turvallisuuteen ja varsinaiseen puolustukseen saakka.

Ytimessä on käsite, jota kutsutaan fyysiseksi tekoälyksi. Käytännössä kyse on suurista kielimalleista, jotka eivät jää pelkän tekstin tuottamiseen, vaan kykenevät ohjaamaan todellista fyysistä laitteistoa, kuten droneja, autonomisia ajoneuvoja ja komentojärjestelmiä oikeassa maailmassa. Se on merkittävä askel kohti itsenäisesti toimivia järjestelmiä.

Suomi ja Viro yhdistävät voimansa

Yksityisen rahoituksen rinnalla hanke on saanut myös vahvan valtiollisen ulottuvuuden, joka korostaa sen strategista merkitystä. Kesäkuun 30. päivänä vuonna 2026 Suomen puolustusministeriö, Viron puolustusvoimat ja NestAI allekirjoittivat aiesopimuksen, jonka tavoitteena on kehittää yhdessä sotilaallista tekoälyä kahden naapurimaan kesken.

Sopimuksessa nimettiin myös ensimmäiset konkreettiset yhteistyön alueet, jotka kertovat hankkeen painopisteistä. Näihin lukeutuvat ennen kaikkea autonomiset ja miehittämättömät järjestelmät sekä johtaminen ja komentaminen, ja tämän tavoitteen ympärille rakentuu nyt kokonainen kansallinen hanke, joka tähtää pitkälle tulevaisuuteen.

Irti riippuvuudesta

Kaiken tämän toiminnan taustalla vaikuttaa yksi keskeinen ja toistuva ajatus, joka yhdistää sekä yrityksiä että valtioita. Tavoitteena on vähentää riippuvuutta ulkomaisesta teknologiasta ja rakentaa niin sanottuja suvereeneja eli itsenäisiä puolustusratkaisuja. Esimerkiksi puolustusyhtiö Patria kehittää NestAI:n kanssa omaa ekosysteemiään autonomisille drooneille.

Tämä pyrkimys omavaraisuuteen ei ole sattumaa, vaan seurausta muuttuneesta maailmantilanteesta. Kun sota Ukrainassa on jatkunut jo kolmatta vuotta, eurooppalaiset valtiot ovat alkaneet kaataa rahaa kotimaisiin puolustusteknologioihin nimenomaan vähentääkseen riippuvuuttaan amerikkalaisista toimittajista ja varmistaakseen oman toimituskykynsä.

Eurooppalainen kilpajuoksu

NestAI:n tarina onkin vain yksi osa laajempaa eurooppalaista ilmiötä, jossa maanosa herää puolustusteknologian merkitykseen. Rahoituskierros on selvä signaali siitä, kuinka vakavasti Euroopan hallitukset suhtautuvat kilpajuoksuun tekoälypohjaisen puolustuksen ylivallasta, alueella joka oli pitkään jäänyt suurten toimijoiden varjoon.

Suomelle tämä asemointi on erityisen luontevaa, sillä maalla on jo entuudestaan vahva pohja niin teknologiaosaamisessa kuin maanpuolustuksen perinteessäkin. Näiden kahden vahvuuden yhdistäminen tekoälyn aikakaudella voi hyvinkin osoittautua yhdeksi maan merkittävimmistä uusista kilpailueduista tulevina vuosina.

Mitä tämä tarkoittaa

Sotilaallisen tekoälyn nousu herättää väistämättä myös vaikeita eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä siitä, kuinka pitkälle koneiden itsenäistä päätöksentekoa tulisi viedä. Nämä keskustelut ovat tärkeitä, mutta samalla on selvää, että ala kehittyy nopeasti riippumatta siitä, ehtiikö sääntely ja julkinen keskustelu perässä.

Joka tapauksessa NestAI:n kaltaiset yritykset osoittavat, että Suomi ei aio jäädä sivustakatsojaksi tässä kehityksessä. Sen sijaan maa pyrkii määrätietoisesti asemoitumaan eurooppalaisen puolustusteknologian eturiviin, ja tulevat vuodet näyttävät, kuinka pitkälle tämä pohjoismainen kunnianhimo lopulta kantaa.