Näin Suomi hyödyntää tekoälyä vuonna 2026: kärkiyritykset kasvavat, investoinnit jäävät vaatimattomiksi

Suomalaisten yritysten tapa hyödyntää tekoälyä kehittyy nopeasti vuonna 2026. AI Finlandin ja Business Finlandin yhdessä laatiman raportin mukaan tekoäly on siirtymässä kokeiluista käytännön liiketoimintaan, vaikka kehitys onkin varsin epätasaista. Osa yrityksistä etenee vauhdilla, kun taas suuri joukko on yhä vasta suunnittelemassa ensimmäisiä askeliaan.

Kärkiyritysten nopea kasvu

Yksi raportin merkittävimmistä havainnoista koskee edelläkävijäyritysten määrää. Näiden pisimmälle ehtineiden yritysten joukko on yli nelinkertaistunut vain kahden vuoden aikana. Tämä osoittaa, että tekoälyn käyttöönotto on kiihtynyt selvästi ja että yhä useampi yritys on ottanut teknologian osaksi ydintoimintaansa Suomessa.

Samaan aikaan valtaosa organisaatioista on kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Yli puolet yrityksistä on edelleen arviointi- ja valmisteluvaiheessa, jossa tekoälyn mahdollisuuksia vasta kartoitetaan. Raportin mukaan aiemmin laaja keskiryhmä on käytännössä kadonnut, mikä tarkoittaa, että yritykset jakautuvat yhä selvemmin kahteen eri leiriin.

Investoinnit jäävät vaatimattomiksi

Vaikka kiinnostus tekoälyä kohtaan on suurta, investoinnit ovat jääneet melko vaatimattomiksi. Raportin mukaan tyypillinen tekoälyprojekti maksaa alle 100 000 euroa. Koko aineistossa vain kaksi investointia ylittää miljoonan euron rajan, mikä kertoo siitä, että panostukset ovat vielä varovaisia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Raportti luonnehtiikin investointien tasoa liian vaatimattomaksi verrattuna siihen visioon, joka tekoälylle on Suomessa asetettu. Tämä ristiriita nostaa esiin haasteen, jossa yritykset tunnistavat teknologian mahdollisuudet, mutta eivät vielä ole valmiita sijoittamaan siihen riittävästi resursseja saavuttaakseen todella merkittäviä tuloksia.

Tutkimusyhteistyön merkitys

Raportti nostaa esiin myös tutkimusyhteistyön keskeisen roolin. Pisimmälle ehtineistä tekoälyhankkeista vain yksi viidestä sisältää suoraa tutkimus- ja kehitysyhteistyötä yliopistojen tai tutkimuslaitosten kanssa. Tämä osuus on yllättävän pieni, kun otetaan huomioon Suomen perinteisesti vahva osaaminen tieteen ja teknologian saralla.

Yhteistyöllä näyttää kuitenkin olevan selvä vaikutus lopputuloksiin. Raportin mukaan yritykset, jotka tekevät tutkimusyhteistyötä, onnistuvat huomattavasti todennäköisemmin tuotteistamaan tekoälyratkaisunsa. Tämä havainto korostaa, kuinka tärkeää tiiviimpi yhteys tutkimusmaailman ja yritysten välillä olisi koko suomalaisen tekoälyalan kehitykselle.

Tekoälyn tuotteistaminen

Edelläkävijäyritysten joukossa tekoälyä hyödynnetään jo laajasti liiketoiminnan ytimessä. Lähes puolet näistä yrityksistä tuotteistaa tekoälyä asiakkailleen tai integroi sitä suoraan omiin tuotteisiinsa. Tämä osoittaa, että teknologia ei ole enää pelkkä sisäinen työkalu, vaan siitä on tulossa keskeinen osa yritysten tarjoamaa ja kilpailuetua markkinoilla.

Raportin mukaan erityisesti kaksi toimialaa erottuu edukseen tekoälyn hyödyntämisessä. Nämä ovat terveysteknologia ja teollinen valmistus, joissa muutoshankkeet ovat olleet erityisen näkyviä. Molemmilla aloilla tekoäly voi tuoda merkittäviä tehokkuushyötyjä ja avata uusia mahdollisuuksia sekä kotimaan markkinoilla että kansainvälisesti.

Terveysteknologian mahdollisuudet

Terveysteknologian osalta raportti tunnistaa erityisen suuren markkinapotentiaalin. Julkisen sektorin tehostamispaineen arvioidaan luovan markkinaa, jonka arvo asettuu 8 ja 11 miljardin euron välille. Tämä tekee terveysteknologiasta yhden lupaavimmista tekoälyn sovelluskohteista Suomessa lähivuosina ja houkuttelee alalle jatkuvasti uusia toimijoita.

Suomen vahvuuksiin kuuluu myös laadukas tutkimusinfrastruktuuri. Raportissa mainitaan esimerkiksi LUMI-supertietokone sekä ELLIS-instituutti, jotka tarjoavat tukevan perustan tekoälyn kehittämiselle. Nämä resurssit antavat suomalaisille yrityksille ja tutkijoille mahdollisuuden kilpailla myös kansainvälisellä huipputasolla tulevina vuosina.

Suomen startup-ekosysteemi

Laajempi katsaus suomalaiseen startup-kenttään täydentää kuvaa. Erään seurantapalvelun mukaan Suomessa on 106 seurattua startup-yritystä, joiden yhteenlaskettu rahoitus on noin 14,5 miljardia dollaria. Aktiivisia sijoittajia on 20. Tekoäly on noussut suosituimmaksi toimialaksi, ja sen parissa toimii 17 seurattua yritystä.

Startup-toiminta keskittyy vahvasti muutamiin kaupunkeihin. Helsinki johtaa selvästi 62 yrityksellä, ja sitä seuraavat Espoo 21 yrityksellä, Tampere seitsemällä sekä Oulu neljällä yrityksellä. Tekoälyn lisäksi vahvoja aloja ovat terveysteknologia 14 yrityksellä sekä teollinen automaatio 13 yrityksellä, mikä kuvastaa hyvin ekosysteemin monipuolisuutta.

Kaiken kaikkiaan vuosi 2026 näyttää Suomen tekoälykehityksen kaksijakoisen luonteen. Edelläkävijäyritykset kasvavat nopeasti ja tuotteistavat tekoälyä, mutta suuri osa yrityksistä on yhä alkutaipaleella ja investoinnit jäävät vaatimattomiksi. Vahva tutkimusinfrastruktuuri ja startup-ekosysteemi tarjoavat kuitenkin hyvän pohjan tulevalle kasvulle. Tiedot perustuvat AI Finlandin, Business Finlandin ja alan seurantapalveluiden raportteihin.